Ilmestynyt Teatteri&Tanssi -lehden nuomerossa 7/2013
Tampereen Teatteri: Lokki. Kirjoittanut Anton Tšehov. Suomennos Martti Anhava. Ohjaus Samuli Reunanen. Lavastus ja puvut Mikko Saastamoinen. Rooleissa: Inkeri Mertanen, Jussi-Pekka Parviainen, Kake Aunesneva, Maruska Verona, Markku Thure, Tuija Ernamo, Anna Ackerman, Risto Korhonen, Mikko Hänninen, Matti Hakulinen. Ensi-ilta 26.9.2013.
Karnevalistinen ja synkkä Tsehov-rituaali
Anton Tsehovin Lokki on hänen neljästä suuresta klassikostaan ehkä kaikkein lyyrisin. Ehkä sen vuoksi siihen ei ole tartuttu suomalaisissa Tsehovin uustulkinta-aalloissa niin usein kuin vaikkapa Kolmeen sisareen tai Kirsikkatarhaan. Tampereen Teatteri on tarttunut tekstiin ohjaaja Samuli Reunasen johdolla.
Esitys hämää katsojaa. Se kiipeää rohkeasti yli ensimmäisen näytöksen vaikuttaen alkuun antikvaariselta ja löysältä. Yhtäkkiä se vaihtaakin lennossa tyylirekisteristä toiseen ja kolmanteen, kunnes katsoja tajuaa tulleensa houkutelluksi hillityn karnevalistiseen ja osittain mystiseen nojaavaan rituaaliin, jossa elämän tyhjyyttä ja tylsyyttä kuvaavat repliikit, kuolemaa pelkäävä hermostunut nauru sekä vastakaikua saamaton ylitsepurskahteleva rakkaus humisevat eksistentialistisen tyhjyyden kuilussa. Onko tavoitteena jonkinlainen ”puhdas” Tsehov-tulkinta?
Lokki tarjoaa useita mahdollisuuksia postdraamalliseen ja etäännyttävään itsereflektioon, onhan teatteri yksi sen keskeinen aihe. Reunasen ohjaus käyttää tämän hyväkseen, ja tarjoilee koukkuja omin päinkin, esimerkkeinä monet näennäisen irralliset musiikkinumerot sekä viittaukset päivänpolitiikkaan.
Esityksen tulkinnallinen avain – tai halkeama – on Anna Ackermanin esittämä Masha, jonka narrimainen läsnäolo kohtausten sivulla tarjoaa katsojalle osittain vääristyneen kuvajaisen tai kommentaarin kaikesta muusta näyttämöllä.
Näyttelijät onnistuvat. Kokonaisuus on saumaton, vaikka tyylittely pirskuu ja kiehahtelee yli. Selaan kotona Lokin tekstiä, eikä siitä näytä esitystekstiä varten viivatun yli sanaakaan. Synkkä rituaali käydään läpi pilkulleen. Kauhea näytelmä, kauhea versio elämästä.
Ole ensimmäinen joka kommentoi