Paina "Enter" hypätäksesi sisällön yli

Lamanäytelmä kurottaa kohti valoa

Julkaistu Hämeen Sanomissa maaliskuussa 2015.

Tommy (Jukka Leisti) pohtii bisneksiään Tampereen Teatterin uutuusnäytelmässä. Kuva: Harri Hinkka

Tampereen Teatteri: Yön kulkijat, käsikirjoitus Conor McPherson, suomennos Aino Piirola, ohjaus Mikko Viherjuuri. Lavastus Marjatta Kuivasto, puvut Mari Pajula, valot Tuomas Vartola, äänisuunnttelu Ivan-Nicolas Bavard. Rooleissa Jukka Leisti, Anna Andersson, Esa Latva-Äijö, Mikko Hänninen, Martti Manninen. Ensi-ilta Tampereen Teatterin Frenckell-näyttämöllä 19.3.2015.


Ohjaaja Mikko Viherjuuri on tuonut uransa aikana huiman määrän ulkomaisia laatutekstejä suomalaisille näyttämölle, erityisesti anglosaksisesta maailmasta. Tampereen Teatterin Frenckell-näyttämöllä nähtiin pohjoismainen kantaesitys irlantilaisen Conor McPhersonin näytelmästä Yön kulkijat. Uutuusnäytelmä on kantaesitetty Lontoossa vasta hiljattain.

Yön kulkijat on onnistunut valinta ohjelmistoon. Suomalaisen teatterikatsojan sydämessä on erityinen paikka realistiselle lamanäytelmälle, jolla on lämminhenkinen ydin. Tässä tapauksessa katsojaa ilahduttaa myös kautta linjan laadukas teatterityö. Esitys onnistuu olemaan yhtä aikaa tyylikäs ja rosoinen, toisaalta vähäeleinen ja läikkyvän emotionaalinen. Aino Piirolan suomennos on erinomainen.

Näyttämöratkaisu on toimiva. Esityksen hahmojen maailma on uskottavasti lähellä. Marjatta Kuivaston laatima lavastusratkaisu luo ehjän maailman, jonka näyttelijäntyö herättää hengittäväksi. 

Jukka Leisti ja Anna Andersson esittävät Tommya ja Aimeeta, jotka elävät arkea omissa universumeissaan, mutta jotka sattuma tuo yhteen kuin kiertotähdet. Tommy on keski-ikään ehtinyt konkurssin tehnyt, perheensä menettänyt jobbari, jonka talouden suhdanteet ovat pettäneet. Aimee taas on nuori nainen, 90-luvun syrjäytyvä lapsi, jonka on pettänyt aika. Hän ei ole saanut edes yrittää. 

Jos elämä on kolhinut päähenkilöitä, niin myös näytelmän muita hahmoja. Tommy asuu vuokralla setänsä talossa, vaikka setä ei juuri arvostakaan Tommyn valintoja. Vanhenevan ja yksinäisen Maurice-sedän roolia näyttelee antaumuksella Mikko Hänninen.

Esa Latva-Äijön näyttelemä Tommyn paras kaveri Doc on älykkyydeltään ehkä hieman hidas, mutta hänen hahmossaan lepää koko näytelmän lämpö ja moraali. Latva-Äijö on roolissaan loistava. Samaa voi sanoa Martti Mannisesta, joka luonnostelee nuoreen hahmoonsa puhdasta mustuutta suoraan maailmankaikkeuden perukoilta. Mannisen hymy on pelottava. 

Näytelmän hahmot eivät ole mustavalkoisia. Kukaan heistä ei ole pelkästään hyvä tai paha, rohkea tai surkea. Kukin heistä taistelee omalla tavallaan kohti toivorikasta valoa, elämää imevästä mustasta aukosta pois. McPhersonin näytelmä säteilee rohkaisevaa inhimillisyyttä.

Ole ensimmäinen joka kommentoi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *